Golfpallon kompressio on luku, josta puhutaan golfkaupoissa paljon, mutta harva golfari osaa käyttää sitä pallon valinnassa oikein. Tämä artikkeli on harrastajalle, joka miettii, pitäisikö oman svingin nopeuden takia pelata pehmeällä vai kovalla pallolla. Luettuasi tiedät, mitä kompressioluku tarkoittaa, miten oman nopeutesi saa mitattua ja milloin luvulla on yllättävän vähän merkitystä.
Mitä kompressio tarkoittaa käytännössä
Kompressio kertoo, kuinka paljon pallo painuu kasaan, kun mailan lapa osuu siihen. Luku ilmoitetaan yleensä asteikolla 30-110. Matala luku tarkoittaa pehmeää ydintä ja korkea kovaa. Mittaustapaa ei ole standardoitu, joten eri valmistajien lukuja ei voi verrata keskenään aivan suoraan.
Kaksiosaisessa pallossa, kuten Callaway Supersoftissa tai Wilson Duo Softissa, on iso ydin ja ionomeeripinta. Valmistajat markkinoivat niitä kompressioluvuilla, jotka jäävät selvästi alle 50:n. Kolmi- ja neliosaisten urethaanipallojen, kuten Titleist Pro V1:n, TaylorMade TP5:n ja Srixon Z-Starin, kompressio on tyypillisesti 80-100. Niiden X-versiot ovat vielä kovempia. Pallon rakenteesta ja spinistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa pehmeän ja kovan golfpallon valinnasta.
Svingin nopeus ja golfpallon kompressio – miten ne liittyvät toisiinsa
Perusajatus on yksinkertainen. Pallon pitää painua kasaan riittävästi, jotta se palautuu muotoonsa ja luovuttaa energian takaisin. Jos svingi on hidas ja pallo kova, osa energiasta jää käyttämättä ja osuma tuntuu kiveen lyömiseltä. Jos svingi on nopea ja pallo hyvin pehmeä, ydin painuu liikaa kasaan ja lentorata muuttuu vaikeammin hallittavaksi.
Driverin mailanpään nopeuden mukaan voi käyttää seuraavia suuntaa antavia rajoja:
– alle 38 m/s (noin 85 mph): matala kompressio, alle 70
– 38-47 m/s (85-105 mph): keskikompressio, noin 70-90
– yli 47 m/s (yli 105 mph): korkea kompressio, 90 tai enemmän
Keskivertoinen miesharrastaja lyö driverilla noin 40-43 m/s. Monella seniorilla ja naispelaajalla nopeus on 30-37 m/s. Euroopan kiertueen pelaajien, kuten Sami Välimäen, nopeudet ovat aivan eri luokkaa, yli 50 m/s.
Myytti: hidas svingi vaatii aina pehmeimmän pallon
Tämä on yleisin harhaluulo, joka pallovalinnasta kuulee. Kun robotti lyö driverilla samalla hitaalla nopeudella sekä matalan että korkean kompression palloja, pituusero jää usein vain muutamaan metriin. Ero näkyy enemmän tuntumassa kuin tuloskortilla.
Paljon suurempi ero syntyy greenin ympärillä. Kaksiosaisen pallon ionomeeripinta ei pidä wedgellä lyötäessä läheskään yhtä hyvin kuin urethaanipinta. Esimerkiksi 35 m/s lyövä senioripelaaja, jonka lähipeli on vahvaa, voi saada enemmän hyötyä kiinni pysähtyvistä chipeistä kuin muutamasta driverimetristä. Tällaiselle pelaajalle sopivat hyvin matalamman kompression urethaanipallot, kuten Srixon Q-Star Tour tai Callaway Chrome Soft.
Kokenut pelaaja valitsee pallon siis lyhyestä pelistä taaksepäin. Ensin katsotaan, miten pallo käyttäytyy 30-80 metrin lyönneissä ja greenin ympärillä. Vasta sen jälkeen tarkistetaan, ettei driverista menetetä liikaa pituutta.
Suomen kylmä keli muuttaa pallon käytöstä
Suomen golfkausi kestää käytännössä huhtikuusta lokakuuhun, ja keväällä tai syksyllä aamukierroksella voi olla vain 5-8 astetta lämmintä. Kylmässä pallon ydin kovenee. Pallo tuntuu kovemmalta ja lentää lyhyemmän matkan, ja sama 40 m/s svingi toimii silloin kuin svingi olisi hitaampi. Pohjois-Suomen kentillä viileitä kierroksia on vielä enemmän.
Siksi osa harrastajista valitsee alku- ja loppukaudeksi pykälää pehmeämmän pallon. Pallot kannattaa myös säilyttää sisällä eikä yön yli kylmässä autossa. Pallon tahallinen lämmittäminen esimerkiksi käsilämmittimellä kierroksen aikana on kuitenkin sääntöjen vastaista.
Näin selvität oman svingisi nopeuden
Ammattilainen ei arvaa nopeutta, vaan mittaa sen. Useimmissa golfkaupoissa ja sisäharjoitushalleissa on launch monitor, esimerkiksi TrackMan tai GCQuad, ja talvikaudella mittauksen saa helposti tehtyä simulaattorilla esimerkiksi Helsingissä, Tampereella tai Oulussa. Lyö 10-15 driveria lämmittelyn jälkeen ja katso keskiarvoa, älä parasta lyöntiä. Kirjaa samalla ylös myös 7-raudan nopeus, koska se kertoo, miten pallo toimii lähestymislyönneissä.
Jos mittausta ei ole saatavilla, karkea nyrkkisääntö auttaa. Jos driverin lentomatka (carry) jää alle 165 metrin, nopeus on todennäköisesti alle 38 m/s. Tarkimman tuloksen saa mailafittingissa, jossa voi verrata samalla mailalla 2-3 eri palloa ja nähdä erot spinissä ja lähtökulmassa suoraan näytöltä.
Termit ”pehmeä” ja ”kova” tulevat vastaan myös frisbeegolfissa kiekkojen muovien yhteydessä, mutta frisbeegolf on aivan eri laji. Sen välineet löytyvät frisbeegolfkaupoista, ja golfkauppa keskittyy nimenomaan perinteiseen golfiin.
Yleisimmät virheet pallovalinnassa
Ammattilaisen pallon kopioiminen. Kun Matti Schmid tai Linnea Ström pelaa tietyllä pallolla, se kertoo heidän nopeudestaan, ei sinun. Pro V1x 38 m/s svingillä tarkoittaa yleensä kovaa tuntumaa ja matalaa lentoa ilman mitään lisähyötyä.
Pallon testaaminen pelkällä driverilla. Moni lyö rangella pari driveria ja tekee päätöksen niiden perusteella. Rangen harjoituspallot ovat kuitenkin rakenteeltaan aivan eri tuotteita, kuten artikkelissa premium- ja harjoituspallojen erosta kerrotaan. Testaa palloa kentällä, mieluiten 100 metristä ja greenin reunalta.
Pallomallin vaihtaminen jatkuvasti. Kun bägissä pyörii sekaisin kaksiosaisia palloja, löytöpalloja ja satunnaisia urethaanipalloja, chippien pituus vaihtelee lyönnistä toiseen. Valitse yksi malli koko kaudeksi. Pakettihinta on noin 25-35 € tusinalta kaksiosaisista ja 60-75 € premiumpalloista.
UKK
Menetänkö pituutta, jos pelaan liian kovalla pallolla?
Hitaalla svingillä hieman, yleensä vain muutaman metrin driverilla. Suurempi haitta on usein kova tuntuma ja matala lentorata, joka lyhentää pituutta etenkin kylmässä säässä.
Mikä kompressio sopii aloittelijalle, joka on juuri suorittanut Vihreän kortin?
Useimmille matala tai keskikompressio, eli alle 70. Hukkaan lyötyjä palloja menee alussa paljon, joten edullinen kaksiosainen pallo on järkevä valinta, kunnes lähipeli kehittyy.
Pitääkö pallon vaihtaa, jos svingin nopeus kasvaa?
Vasta jos kasvu on selvä, esimerkiksi 3-4 m/s talvikauden voimaharjoittelun jälkeen. Mittaa nopeus uudelleen keväällä ja vertaa sitä edellisen syksyn tulokseen.
Valitse pallo lyhyestä pelistä taaksepäin
Kompressio on hyvä lähtökohta, mutta se ei ratkaise pallon valintaa yksin. Mittaa driverin nopeus ja valitse sen perusteella kompressioalue. Testaa sen jälkeen 2-3 palloa juuri siltä alueelta wedgellä ja putterilla. Ota huomioon myös Suomen viileät kevät- ja syyskierrokset, ja pysy valitsemassasi mallissa koko kauden.